Alkaako opistossa viimeinen ”normaali” lukuvuosi? Tätä pohditaan varmasti alkavan syyskauden aikana eri foorumeilla yhä uudelleen ja uudelleen. Ilmoittautumiset syksyn kursseille alkoivat jo kesäkuussa ja ovat jatkuneet netissä vilkkaana läpi koko kesän. Tämä lupaa hyvää. Opistoelämä rullaa entiseen malliin ja kuntalaiset ovat varanneet kalentereista aikaa kursseille ja luennoille. Näin on tarkoituskin, koska kansalaisopisto tuottaa kuntaan peruspalvelua; sen tehtävä on ylläpitää kaiken ikäisten kuntalaisten hyvinvointia, osaamista ja osallisuutta. Kansalaisopisto on kiinteä osa kunnan toimintoja, vaikka Nurmijärvellä se toteutetaankin yksityisen, kannatusyhdistyksen ylläpitämän opiston tuottamana. FCG:n teettämän kuntapalvelututkimuksen mukaan kansalaisopisto sijoittui 3. sijalle, heti kirjaston ja ilmanlaadun jälkeen, kun heiltä kysyttiin, mihin palveluihin he ovat tyytyväisiä. Tämä on tärkeä muistaa päätöksenteossa!
Edellinen lukuvuosi oli ennätyksellinen – osallistujia kursseilla ja luennoilla oli 15 017, mikä vastaa n. 33,8% asukasluvusta. Se on iso määrä, joskin mukana on henkilöitä, jotka ovat osallistuneet useammalle kurssille. Tämä ei kuitenkaan riitä. Meillä on paljon tehtävää, jotta saamme koronavuosien jälkeen eläkeikäiset palaamaan kursseille. Ja samanaikaisesti uudet sukupolvet tietoiseksi kansalaisopiston tarjonnasta. Kunnassa on uskoaksemme paljon asukkaita, jotka eivät ole koskaan käyttäneet palveluitamme tai heillä ei ole oikeaa käsitystä siitä, mitä kansalaisopistossa nykyisin tehdään. Uusille kuntalaisille kansalaisopisto on loistava tapa integroitua yhteisöön – heitä yritämme tavoittaa aktiivisesti myös.
On hyvä muistaa, että Nurmijärven Opistossa toimii myös kolme taiteen perusopetuksen koulua: Nurmijärven käsityökoulu, Nurmijärven kuvataidekoulu ja Jukolan musiikkikoulu. Näistä kunnioitettavan keski-iän saavuttaa tänä vuonna 50-vuotias musiikkikoulu, joka on perustettu vuonna 1973. Taiteen perusopetus on tasolta toiselle etenevää, opetussuunnitelmaan pohjautuvaa taideopetusta, josta on mahdollisuus ponnistaa eteenpäin ammatillisiin opintoihin. Vuosittain opiston opiskelijoista jatkaa ammatilliseen koulutukseen 1-5 henkilöä. Meillä taiteen perusopetuksen opiskelijoista jopa 20% on aikuisia.
Lukuvuoden aloitusta varjostavat kesän alussa saadut tiedot hallitusohjelman kirjauksista sekä kunnan Nuuka-päätöksistä. Luvassa on leikkauksia avustuksiin, mikä näkyy suoraan toiminnassa vuoden 2024 puolella. Kansalaisopisto on yksi vapaan sivistystyön toteuttajista ja se on oppilaitos, virallinen osa koulutusjärjestelmää. Se on ainut koulutusmuoto, joka kattaa kaikki ikäluokat. Sitä ei edelleenkään helposti mielletä kouluksi tai oppilaitokseksi ja sen vuoksi ehkäpä leikkauksiakin on nyt luvassa, vaikka lupaukset ”koulutuksesta ei leikata” olivat isosti esillä kevään vaaleissa. Emme tiedä vielä tarkkaan, miten avustusleikkaukset lopulta toteutuvat, mutta tämän hetkisten tietojen mukaan niiden yhteisvaikutus opiston budjettiin on vuositasolla n. 150.000 euroa. Hallitusohjelmakirjauksen ja VM:n virkahenkilöesityksen mukaan tämä voidaan kompensoida osallistumismaksuja nostamalla. Toimintaamme säätelee kuitenkin laki vapaasta sivistystyöstä ja taiteen perusopetuksesta. Ja niiden mukaisesti osallistumismaksujen tulee olla kohtuullisia. Aivan villisti ja vapaasti emme siis voi toimia.
Mihin kohtuullisuuden raja asetetaan ja missä on osallistumisen kipukynnys? Kaikkien elinkustannusten nousun yhteisvaikutus näkyy monien kuntalaisten valinnoissa jo nyt. Tämän vuoksi meidän tehtävämme on pitää huoli siitä, että kaikki pysyvät mukana. Tarjoamme erilaisia maksuhuojennuksia niitä eniten tarvitseville. Kansalaisopistotoiminta ei ole bisnestä, vaan peruspalvelua valtion ja kunnan rahoittamana. Toiminnan on oltava oikeasuhtaista saatavaan rahoitukseen nähden. Huolehdimme jatkossakin siitä, että opisto säilyy elinvoimaisena ja hoitaa vastuullisesti sille luotetut tehtävät. Tämä tarkoittaa edelleen laadukasta opetusta ammattilaisten ohjauksessa. Suurin osa opettajistamme, joita on vuosittain n. 210 henkilöä, ovat korkeasti koulutettuja tai oman alansa tunnustettuja tekijöitä. Panostamme sisältöön, emme seiniin. Tämän vuoksi kunnan koulukiinteistöjen iltakäyttö on nyt ja tulevaisuudessa yksi toimintamme perusta ja avaintekijä vastuullisessa toiminnassa. On myös kunnan strategian mukaista, että toimivat kiinteistöt ovat aktiivisesti kaikkien kuntalaisten, veronmaksajien käytössä.
Rahoituksen vähentyessä me käärimme hihat ja katsomme rohkeasti eteenpäin; tarvitaan innovointia, paljon yhteistyötä ja uudenlaisia toimintamalleja. Ja koska kansalaisopisto ei ole erillinen osa kunnan palveluja, vaan tekee tiiviisti yhteistyötä yli 50 kunnallisen ja yksityisen toimijan kanssa ympäri kuntaa, on tarpeen jatkaa hedelmällistä keskustelua siitä, mitkä ovat eri toimijoiden tehtävät. Päällekkäisyyksistä on viimeistään tässä vaiheessa varmuudella hyödyllistä luopua ja keskittyä jokaisen vahvuuksiin Nurmijärven kokoisella paikkakunnalla. Rakenteelliset muutokset ovat väistämättömiä.
Muutos ja kriisi sisältävät aina positiivisen kehittymisen siemenen. Niin tälläkin kertaa. Kansalaisopisto on täynnä potentiaalia. Emme edes tiedä vielä, mitä kaikkea opistossa tulevaisuudessa tehdään ja tuotetaan ja miten. On avattava rohkeasti ajattelua – yhdessä – ja yritettävä kurkottaa sinne, minne katse ei yllä.
Vilkasta sivistyksen syksyä!
Jenni Karemo, rehtori ja sivistyssoturi
Nurmijärven Opisto
Nurmijärven kuvataidekoulu
Nurmijärven käsityökoulu
Jukolan musiikkikoulu
