Kohti jatkuvia polkuja

Loppumaton polku. Siltä se on tuntunut. Osaamisperusteisuus alkoi tulla minun tietoisuuteen vähän pikku hiljaa. Kävin korona-aikana Kol:n kaikilla teemapäivillä, joihin muiden töiden ohella pystyin. Tekniset asiat  Koskesta ja ePerusteista jäivät niissä vähän harmaalle alueelle, sillä en niitä voinut mitenkään harjoitella itse. Niihinhän ei pääse, jos ei ole myönnettyä käyttölupaa. Kävin myös kielten opettajien Kielikukkanen –webinaareissa sekä Omnian Everet –koulutuksen webinaareissa, joissa myös osassa käsiteltiin osaamisperusteisia kursseja. 

Mitä näistä teemapäivistä jäi oikein käteen?  

No, paljon kokemusperäistä tietoa. Oli ehditty pitää jo kursseja, ja saada niistä feedbackiakin. Koskeen oli jo siirretty suorituksia. 

Lisäksi totesin, että Opetushallituksen tunnin speed-webinaarisessioihin Koskitietokannan ja ePerusteiden käytöstä ei kannattaisi osallistua, ennen kuin on käyttölupa. Powerpoint-esityksen puolessa välissä oli jo käytännössä ihan sekaisin. Liikaa uutta infoa liian nopealla vauhdilla. Ymmärrän, että Opetushallituksen väki osaa nämä sessiot ulkoa, ja joka kerta sama sessio vedettiiin nopenevalla tahdilla (siltä tuntui). Itselle asia oli kuitenkin uusi, ja näin ollen osallistuin itsepäisesti näihin webinaareihin uudelleen ja uudelleen, jos vain mahdollista. Joka kerta jäi onneksi muistiin sentään jotain uutta. 

Näistä kaikista koulutustilaisuuksista jäi erityisesti ajatus siitä, että koko prosessi on syytä olla hallussa ennen kuin laitamme meidän opistolla yhtään osaamisperusteista kurssia. 

Sitten tuli   #Kohti jatkuvia polkuja henkilöstökoulutushanke. 

Löysin nimeni hankkeen esittelypowerista kohdasta kouluttajat! Rehtorimme  oli ystävällisesti ilmoittanut minut opistomme edustajaksi tehtävänä alustaa koulutuksen kakkososioon. Hieman jännitti tällainen! 

No, otettiin härkää sarvista!  

Olin kielten ryhmässä. Pyörää ei onneksi tarvinnut uudelleen täysin keksiä, sillä Kerava ja Järvenpää olivat olleet edellisessä hankkeessa, jossa he olivat jo päässeet jo alkuun ja kurssejakin oli laitettu pystyyn. Totuuden nimissä sanottakoon, että alussa tuntui että olimme liiaksi eri kehitysvaiheessa. Keravan ja Järvenpään puheet olivat jo toisella tasolla, kun me muut olimme vasta kehityskaaren alussa, tai ainakin tieto oli vielä jäsentämätöntä. Mutta joka perjantaiset sessiot Teamsin välityksellä olivat hyödyllisiä ja me muut saimme Keravan ja Järvenpään kiinni. 

Kielissä hahmottelimme opintopolkuja englannin ja suomen kursseihin. Toisessa osiossa kehittelimme toimintamalleja kielten osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Ja viimeisessä vaiheessa rakensimme verkostokartan. 

Hankkeen toisessa osioissa olin alustajana yhdessä Keravan Teija Leppänen-Hapon kanssa. Aihe ei ollut ihan helppo: tunnistaminen ja tunnustaminen, ja toimintamalli päälle. Samaan aikaan Ukrainan sota alkoi. Teijan kanssa meillä oli hienoa yhteistyötä, vaikkakaan aihe ei ollut helpoimmasta päästä eikä ollut aivan helppoa muiden ryhmien mahdollinen neuvonta, kun itsekin peuhtaroi samoissa ongelmissa. Mutta oli hyvä nähdä, että monet olivat päätyneet samoihin johtopäätöksiin opistojen tunnistamistyössä kuin itsekin. Oli hyvä päättää omat rajat, kun tiesi, että muutkin niin ajattelivat. 

Erityisen ylpeä olen opistoille tehdystä prosessikuvauksesta, johon on laitettu kaikki osaamisperusteisen kurssin vaiheet ja toimenpiteet sekä kuka vastaa mistä. Saimme sen kokoon yhdessä Teijan (Kerava) ja Päivin (Nurmijärvi) kanssa. 

Mitä on Nurmijärven Opistolla saatu aikaan? 

  • Ensimmäinen osaamisperusteinen opetussuunnitelma kursseineen on julkaistu ePerusteissa elokuussa. Toinen lisäopetussuunnitelma on tulossa muutamalle uudelle kevätkurssille. Pitäisi olla valmis joulukuun alkuun mennessä. 
  • Suostumuslomakkeet tehty ja selkokielinen seloste lisätty mukaan. Ensimmäiset allekirjoitetut suostumuslomakkeet saatu. Tämän hetken tilanteen mukaan yhteensä 12 henkilöä tekee opintopistesuorituksia. Seuraava jännityksen aika koittaa, kun kurssit loppuvat marraskuun lopussa ja hyväksytyt merkinnät siirretään Koski-tietovarantoon. Toivon mukaan ilman teknisiä ongelmia. Mutta onneksi saa kollegoiden tukea mahdollisen hädän hetkellä. 

Mitä tästä eteenpäin? 

Yksi muutos on aikakin tullut! Vuoden ajan ovat perjantait menneet osaamisperusteisen ohjelman mukaan. Nyt pitkästä aikaa perjantaina on aikaa myös muulle toiminnalle! 

Lisäksi, en voi vielä kutsua itseäni ekspertiksi Kosken & ePerusteiden suhteen, joten jatkuvaa ylläpitoa tämä vaatii. Tätä pitää tehdä monta kertaa, ennen kuin tunnen että nyt sujuu kuin vettä vain.  

Nyt alkaa lisäksi uusi hanke, jossa mukaan tulevat tuntiopettajat. Ensimmäisenä koulutuspäivänä huomasin, että opettajilla oli mielessä samat kysymykset kuin itsellänikin oli alussa. Olen siis ajattelussa siirtynyt toiselle tasolle. Pohdin muita asioita kuin ihan alussa. 

Blogitekstin kirjoitti
kokemusasiantuntijana Pia Päivärinta, koulutussuunnittelija