Kansalaistaitoviikkoa vietettiin 2.-8.9. Sen tarkoituksena oli kiinnittää kansalaisten huomio niihin moninaisiin taitoihin, joita arjessa tarvitaan. Osa on varmasti tuttuja, toisaalta pieni tarkistuslista ei ole pahitteeksi. Poikani kysyi ensimmäisen kouluviikon päätteeksi: ”Mihin liikennesääntöjä tarvitaan? Eikö se riittäis, että vaan päättelee, miten on parasta liikkua?” Liikennesääntöjä ja liikkumisen periaatteita oli selvästi pohdittu koulussa.
Kansalaistaito on kuulunut kansakoulun ja sittemmin peruskoulun opetussuunnitelmiin vuoteen 2000 asti, mutta sen opetus on loppunut jo hieman aiemmin. Moni meistä muistaa vielä oppikirjatkin. Nykyisin kansalaistaitojen opetus on jakautunut useiden oppiaineiden alle. Oppiaineen isä Urho Somerkivi kaavaili sen nimeksi aluksi ”elontaito”, mutta kansalaistaitoon päädyttiin. Vuonna 1963 opetussuunnitelmakomitea kokosi yhteen sellaiset tiedot ja taidot, jotka ovat elämässä tarpeellisia ja johtavat terveeseen elämän asenteeseen.
Miksi kansalaistaitopuhetta on tärkeä pitää yllä? Yhteiskunnassa ja elämässä pärjääminen vaatii niin perustaitoja kuin monipuolisempia, kokemuksen kautta kehittyviä taitoja. Osa näistä taidoista siirtyy perheissä sukupolvelta toiselle kasvatuksen kautta. Mutta eivät välttämättä. Toiset taidot opitaan esimerkiksi opettajan johdolla. Taitojen määrittely ei ole aivan yksinkertaista, mutta niitä lähestytään usein jokaiselle kansalaiselle hyödyllisten, päivittäisessä elämässä tarvittavien taitojen kautta. Kansalaisopistojen liitto on hankkeessaan ansiokkaasti pyrkinyt tuomaan määritelmän tähän päivään. Elämänhallintataidot, perustaidot ja sosiaaliset taidot koettiin tärkeimmiksi liiton teettämässä avoimessa kyselyssä, jossa vastaajia oli 1673. Huomattavaa on, että turvallisuustaidot koettiin myös tärkeiksi, mutta niiden osaaminen taas koettiin heikoksi.
Entäpä ne liikennesäännöt? Yhteiset tiellä liikkumisen säännöt lisäävät kaikkien turvallisuutta ja vähentävät vastakkainasettelua. Toki omaa harkintaakin silti tarvitaan. Liikennetaitoja on opetettu kansalaistaitojen alkuajoista lähtien. Samoin on taloustaitojen kohdalla, joiden merkitys on todellakin kasvanut rahoitusmarkkinoiden muuttuessa. Viime aikoina on monesta suusta todettu, että erityisesti nuorille ja nuorille aikuisille olisi tärkeä lisätä taloustaidon koulutusta, jotta pahimmilta karikoilta vältyttäisiin. Niillä kun saattaa olla kauaskantoisia seurauksia.
On varmasti niin, että kansalaistaitojen määrittely heijastelee ajan henkeä. Uudeksi kansalaistaidoksi on ehdotettu muun muassa keskittymisen taitoa. Aivotutkijat ovat huolissaan trendistä, jossa viihdytämme aivomme sumeiksi. Keskittymisen taito on opetusalan ammattilaistenkin mukaan vähentynyt. Ajankohtaisia ovat myös varautumistaidot ja keskustelutaidot. Kun tarkemmin pysähtyy pohtimaan, kansalaistaitoja löytyy paljon, ja niistä kannattaa ottaa koppia.
Jenni Karemo
rehtori
