Alun perin Helsingin Sanomissa 2.10. julkaistu mielipidekirjoitus ottaa kantaa opistojen suomen kielen luku- ja kirjoitustaidon koulutukseen. Nurmijärven Opisto huolehtii Nurmijärvelle saapuvien aikuisten maahanmuuttajien suomen kielen luku- ja kirjoitustaidon koulutuksesta. Tähän on myönnetty valtionosuutta, joka kattaa koulutuksesta aiheutuvat kulut nykyisellään n. 60%. Järjestelmää ollaan muuttamassa, ja valtionosuus katoaa muiden kotouttamisrahoitusten joukkoon, joita lisäksi leikataan. Tämä tarkoittaa, että kunnan tulisi jatkossa kattaa omalla rahoituksella maahanmuuttaneiden aikuisten luku- ja kirjoitustaidon koulutus vuodesta 2027 alkaen. Nurmijärvellä kunnan rahoitusta on lisätty jo kuluvalle vuodelle.

*** Kirjoitus on Helsingin Sanomien lukijan mielipide. ***

Helsingin Sanomien kirjoituksessa (27.9.) esitettiin erinomaisia näkökulmia kuntien kotouttamisleikkauksista. Haluamme nostaa esiin asiaan liittyvän merkittävän muutoksen, joka uhkaa romuttaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien luku- ja kirjoitustaidottomien henkilöiden kotoutumisen.

Koulutustehtävää ollaan siirtämässä kokonaisuudessaan opetus- ja kulttuuriministeriöltä työ- ja elinkeinoministeriön alaisuuteen. Samalla vapaan sivistystyön oppilaitoksilta ollaan poistamassa luku- ja kirjoitustaidon koulutustehtävää, jota ne ovat ansiokkaasti toteuttaneet.

On ennenkuulumatonta, että opetussuunnitelmasuositukseen (korjattu) nojaava sivistystehtävä siirrettäisiin pois opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuudesta. Jos tämän koulutuksen valtionosuusrahoitus siirretään työ- ja elinkeinoministeriön alaisuuteen, se käytännössä poistuu. Toteutuessaan tämä romuttaa järjestelmän, jota on kehitetty tuloksellisesti seitsemän vuoden ajan. Luku- ja kirjoitustaidon koulutukseen keskittyvillä oppilaitoksilla on erityisosaamista omaavat, pätevät pedagogit, huolella laaditut opetussuunnitelmat, sekä toimivat ja kustannustehokkaat rakenteet. Kyse on kaikesta muusta kuin lyhytjänteisestä bisneksestä.

Kuten HS:n kirjoituksessa todetaan, työvoiman saatavuus on merkittävä tavoite kaikille kunnille. Mikäli luku- ja kirjoitustaitoa ei saavuteta, ei kotoutuminen, saati työllistyminen onnistu. Pidämme hallitusohjelman tavoitteiden vastaisena tätä muutosta, jossa suoraan oppilaitoksille myönnettävä valtionosuus poistetaan ja rahoitusvastuu siirretään kunnille vähenevillä resursseilla. Tärkeimpien perustaitojen eli luku- ja kirjoitustaidon opetus tulee säilyttää opetus- ja kulttuuriministeriössä. Pääministeri Petteri Orponkin (kok) mielestä yhteinen kieli- ja lukutaito ovat kotoutumisen edellytyksiä.

Jenni Karemo
rehtori, Nurmijärven Opisto

Mia Talikka
rehtori, Etelä-Helsingin kansalaisopisto

Sanna Gango
rehtori, Kymenlaakson Opisto